Onko perinnönjako pakollinen?

Ei. Toisin kuin perunkirjoitus, perinnönjako ei ole lakisääteinen velvollisuus eikä siihen ole kiinteää määräaikaa. Kuolinpesä voi jäädä jakamattomaksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi — tällöin perilliset omistavat kuolinpesän yhdessä murto-osina (esim. kolme perillistä omistaa ⅓ + ⅓ + ⅓). Käytännössä jako kannattaa kuitenkin tehdä, koska jakamaton pesä vaatii kaikkien osakkaiden suostumusta jokaiseen toimeen.

Milloin perinnönjako voidaan tehdä?

Perinnönjako voidaan toimittaa, kun: 1) perukirja on toimitettu Verohallintoon ja perintöverotus on vahvistettu (yleensä 4–9 kk kuolemasta), 2) avioliitossa olleen vainajan jälkeen ositus on suoritettu lesken ja kuolinpesän välillä, ja 3) mahdolliset lesken kanssa sovitut hallintaoikeudet on selvitetty. Käytännössä jako tapahtuu yleensä 9–18 kk kuolemasta, mutta ei ole pakko.

Mikä on ero sopimusjaon ja toimitusjaon välillä?

Sopimusjako: perilliset sopivat keskenään kirjallisesti, kuka saa mitäkin. Edellyttää kaikkien suostumuksen. Vapaamuotoinen — voidaan tehdä vaikka ravintolan pöydällä, kunhan kaikki allekirjoittavat. Halpa ja nopea. Toimitusjako: kun perilliset eivät pääse sopuun, käräjäoikeudelta haetaan pesänjakaja, joka tekee jaon laillisten oikeussuhteiden mukaan. Maksaa 1 500–10 000 € tai enemmän monimutkaisissa pesissä, kestää 6 kk – 2 v.

Kuinka pesänjakaja haetaan?

Yksi tai useampi pesän osakas tekee hakemuksen vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksessa esitetään perukirja, todisteet jaon riitautumisesta tai sen estymisestä, ja ehdotus jakajaksi (yleensä juristi). Käräjäoikeus määrää pesänjakajan, jos edellytykset täyttyvät. Pesänjakaja on puolueeton — ei edusta yksittäistä perillistä — ja hänen ratkaisunsa on sitova, ellei sitä moitita 6 kuukauden määräajassa.

Mitä tapahtuu kiinteistölle kuolinpesässä?

Kiinteistö (asunto, kesämökki, metsä, pelto) jää aluksi kuolinpesän nimiin. Sitä ei voi myydä ennen perinnönjakoa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Jaon yhteydessä ratkaistaan: 1) kuka saa kiinteistön (yksin tai murto-osina), 2) maksetaanko muille perillisille rahallinen tasinko, vai 3) myydäänkö kiinteistö ja jaetaan myyntihinta. Lesken hallintaoikeus PK 3:1a säilyy yhteiseen kotiin, vaikka omistus siirtyisi perillisille.

Voiko jako olla epätasainen?

Kyllä, jos kaikki perilliset suostuvat — sopimusjaossa voidaan vapaasti sopia mitä tahansa. Esimerkiksi yksi perillinen voi saada kesämökin ja toinen pankkitalletukset, vaikka rahalliset arvot eivät olisi samat. Lakiosaa ei kuitenkaan voi sivuuttaa — rintaperillisellä on oikeus puoleen lakimääräisestä perintöosuudestaan, ja jos jako loukkaa lakiosaa, perillinen voi vaatia hyvitystä 6 kk kuluessa jaosta.

Opas · Päivitetty 26.4.2026

Perinnönjako — mitä se tarkoittaa ja milloin se tehdään?

Perinnönjako on toimitus, jossa kuolinpesän omaisuus jaetaan perillisille Perintökaaren mukaisesti tai sopimuksen perusteella. Tämä opas selittää, milloin jako voidaan tehdä, miten sopimusjako ja toimitusjako eroavat toisistaan, ja mitä lesken hallintaoikeus tai kiinteistöt tarkoittavat käytännössä.

1. Perinnönjako vs. perunkirjoitus — mitä eroa?

Suomeksi puhuttaessa perunkirjoitus ja perinnönjako sekoitetaan usein. Ne ovat kuitenkin kaksi täysin erillistä toimitusta, joista ensimmäinen on pakollinen ja toinen vapaaehtoinen.

Perunkirjoitus

Pakollinen
3 kk määräaika kuolemasta (PK 20:9)
Inventoi vainajan varat ja velat
Tehdään ensin, ennen perintöveroa
Tulos: perukirja Verohallinnolle
Myöhästyminen → myöhästymismaksu 50–4 500 €

Lue perunkirjoitus-opas →

Perinnönjako

Vapaaehtoinen
Ei kiinteää määräaikaa
Jakaa omaisuuden perillisille
Tehdään vasta perintöveron jälkeen
Tulos: perinnönjakokirja osakkaille
Voidaan jättää tekemättä — pesä jää jakamattomaksi

Tämä opas

Käytännössä järjestys on aina sama: perunkirjoitus → perintöverotus → ositus (jos leski) → perinnönjako. Et voi siirtää järjestystä — perinnönjakoa ei voi pätevästi tehdä ennen kuin tiedät, mitä omaisuutta jaetaan ja kenen kanssa.

2. Milloin jako voidaan tehdä

Perinnönjako voidaan toimittaa, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

Perukirja toimitettu Verohallintoon ja perintöverotus vahvistettu (yleensä 4–9 kk kuolemasta)
Ositus tehty lesken ja kuolinpesän välillä, jos vainaja oli avioliitossa
Velat selvitetty — vainajan velat on maksettu tai niistä on sovittu velkojien kanssa
Kaikki osakkaat tiedossa — sukuselvitys täydellinen, ei tuntemattomia perillisiä

Tyypillinen aikataulu

Vaihe	Aika
Kuolinpäivä	Päivä 0
Perunkirjoitus	Viim. 3 kk
Perukirja Verohallintoon	Viim. 4 kk
Perintöveropäätös	~6–9 kk
Ositus (jos leski)	~9–12 kk
Perinnönjako	~9–18 kk tai myöhemmin

Voiko pesä jäädä jakamattomaksi?

Kyllä — Suomessa on tuhansia jakamattomia kuolinpesiä, joista vanhimmat ovat vuosikymmeniä. Käytännössä jakamaton pesä on hankala: jokaiseen päätökseen (asunnon myynti, vuokraus, remontti) tarvitaan kaikkien osakkaiden suostumus. Pesän hallinta vaatii valtakirjat. Pesän verotuskin (esim. vuokratulot) menee kuolinpesän nimiin erillisenä verovelvollisena.

3. Sopimusjako vs. toimitusperusteinen jako

Perinnönjako tehdään aina jommallakummalla tavalla. Yli 90 % suomalaisista kuolinpesistä jaetaan sopimuksella — perilliset pääsevät yhteisymmärrykseen ja kirjaavat sen perinnönjakokirjaan.

Sopimusjako

Vapaamuotoinen — voidaan kirjoittaa vapaalla tekstillä (perinnönjakokirja); kunhan kaikki osakkaat allekirjoittavat ja kahdella todistajalla on allekirjoitukset
Vapaa sisältö — perilliset voivat sopia mitä tahansa, kunhan lakiosaa ei loukata
Halpa — voi tehdä itse (50–200 € liitteet) tai juristin avulla (500–2 000 €)
Nopea — viikoissa, kun kaikki sopu
Joustava — voidaan jakaa vapaasti (yksi saa kesämökin, toinen rahatalletukset, vaikka arvot eroaisivat)

Toimitusperusteinen jako (toimitusjako)

Pesänjakaja tekee jaon — käräjäoikeudelta haettava puolueeton juristi
Sitova — perilliset eivät voi vastustaa lopputulosta, mutta voivat moittia 6 kk kuluessa käräjäoikeudessa
Lakimääräinen — pesänjakaja jakaa Perintökaaren ja testamentin mukaan, ei voi tehdä epätasaista jakoa ilman kaikkien suostumusta
Maksullinen — pesänjakajan palkkio 1 500–10 000 € tai enemmän (peritään pesän varoista)
Hidas — kestää 6 kk – 2 v

Yritä aina ensin sopimusjakoa. Pesänjakajan palkkio syö pesän varoja kaikilta perillisiltä, ja toimitusjakoon liittyy yleensä katkoja perheessä. Sopimusjako on lähes aina halvempi, nopeampi ja parempi suhteille.

4. Lesken hallintaoikeus käytännössä

Avioliitossa olleen lesken oikeudet ovat keskeisiä perinnönjaossa. Perintökaaren 3 luvun 1a § antaa leskelle oikeuden pitää yhteisen kodin hallinnassaan — vaikka rintaperillinen omistaisi asunnon perinnön kautta.

Mitä hallintaoikeus tarkoittaa konkreettisesti?

Leski saa asua yhteisessä kodissa loppuelämänsä ilman vuokraa, vaikka asunto siirtyy perillisille
Leski vastaa juoksevista kuluista (vastike, sähkö, vesi, kotivakuutus)
Perilliset vastaavat peruskorjauksista ja ulkoisista kustannuksista (talon putket, katto)
Hallintaoikeus on henkilökohtainen — ei voida luovuttaa eteenpäin; lakkaa lesken kuolemaan
Asuntoa ei voida myydä lesken eläessä ilman hänen suostumustaan, vaikka perilliset omistaisivat sen

Lesken avio-osa ja perinnönjako

Avioliitossa olleen vainajan jälkeen tehdään ensin ositus, jossa lesken avio-osa (puolet avio-omaisuudesta) erotetaan kuolinpesästä. Vasta sen jälkeen jäljelle jäänyt kuolinpesä jaetaan perillisille.

Jos leski on rikkaampi kuin vainaja, leski voi käyttää tasinkoprivilegiään (AvioL 103.2 §) ja kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan kuolinpesälle. Lopputulos: leski säilyttää oman varallisuutensa kokonaan. Lue lesken kaikki oikeudet →

Lesken oma perintö (lapsettomat parit)

Jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä, leski perii koko jäämistön ennen vainajan vanhempia ja sisaruksia (PK 3:1). Tällöin perinnönjakoa ei tarvita — leski saa kaiken. Lesken kuoltua jäljellä oleva omaisuus jaetaan vainajan sukulaisille (toissijaiset perilliset).

5. Pesänjakaja — milloin ja miten haetaan

Pesänjakaja on käräjäoikeuden nimittämä puolueeton juristi, joka tekee perinnönjaon, kun perilliset eivät pääse sopuun. Tärkeää erottaa pesänjakaja ja pesänselvittäjä:

Pesänselvittäjä hoitaa pesää ennen jakoa (PK 19 luku) — haetaan, kun pesän hallintoa on riideltävä, velka selvitettävä tai osakkaat eivät pääse käytännön asioista sopuun
Pesänjakaja tekee jaon (PK 23 luku) — haetaan, kun jakovaiheessa ei päästä sopuun

Milloin pesänjakajaa kannattaa hakea?

Perilliset eivät pääse sopuun pesän omaisuuden jaosta
Joku perillinen pidättäytyy sopimuksesta tai sabotaaa neuvotteluja
Pesän omaisuus on monimutkainen (kiinteistöt, yritystoiminta, ulkomainen omaisuus) ja jaon arvostus vaatii ammattilaista
Lakiosa on uhattuna ja perillinen vaatii jakoa

Hakeminen — vaihe vaiheelta

Hakemus vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle (oikeudenkäymiskaari 10 luku)
Liitteet: perukirja, sukuselvitys, todisteet sopimuksen estymisestä, ehdotus jakajaksi (yleensä juristi tai asianajaja)
Käräjäoikeus tekee päätöksen kuukausien kuluessa, kuulee tarvittaessa muita osakkaita
Pesänjakaja aloittaa työnsä — kerää tiedot, kuulee osakkaita, laatii jakoehdotuksen
Lopullinen perinnönjakokirja on sitova; voidaan moittia 6 kk kuluessa käräjäoikeudessa

Hakemusmaksu käräjäoikeudessa on noin 270 €. Pesänjakajan palkkio peritään pesän varoista, ei suoraan hakijalta. Palkkio on yleensä 1 500–10 000 €, monimutkaisissa pesissä huomattavasti enemmän.

6. Kiinteistö kuolinpesässä — erityistilanteet

Kiinteistöt (asunto, kesämökki, pelto, metsä) ovat usein perinnönjaon haastavin kohta — tunneside, eriävät arvostukset, käytön kysymykset.

Vaihtoehto 1 — yksi perillinen lunastaa

Yksi perillinen ottaa kiinteistön omistukseensa ja maksaa muille perillisille rahallisen tasingon (vastike), joka vastaa heidän perintöosuuttaan. Vaihtoehto sopii, kun yhdellä perillisellä on tarve ja varat — esim. nuori perhe ottaa lapsuudenkodin.

Vaihtoehto 2 — yhteisomistus murto-osina

Perilliset jäävät yhteisomistajiksi murto-osina (esim. kolme sisarusta omistavat ⅓ + ⅓ + ⅓). Sopii kesämökeille, joita perheet käyttävät vuorotellen. Yhteisomistus on aina riskillinen — myöhemmin voi syntyä erimielisyyksiä kuluista ja remonteista. Suositellaan tehtäväksi hallinnanjakosopimus, jossa sovitaan käyttöajat, kustannusten jako ja myyntiehdot.

Vaihtoehto 3 — myydään ja jaetaan rahat

Kiinteistö myydään (kuolinpesän nimissä — vaatii kaikkien suostumuksen) ja myyntihinta jaetaan perillisille perintöosuuksien mukaan. Yksinkertainen ratkaisu, mutta tunneside menee. Verotuksellisesti: jos myyntihinta on suurempi kuin perukirjaan merkitty arvo, syntyy luovutusvoittoa, joka verotetaan perillisten henkilökohtaisina pääomatuloina.

Vinkki: arvioi kiinteistö ennen jakoa

Tilaa kiinteistövälittäjältä myyntihinta-arvio ennen jakoa. Tämä on yleensä ilmainen ja antaa kaikille perillisille realistisen pohjan keskustelulle. Yksin saadut "naapuri myi 350 000 €" -kommentit johtavat helposti riitoihin. Kirjallinen arvio on neutraali fakta.

Lainhuudatus jaon jälkeen

Kun kiinteistö siirtyy perinnönjaossa perilliselle (tai usealle yhteisomistajaksi), uudet omistajat hakevat lainhuutoa Maanmittauslaitokselta 6 kuukauden kuluessa jaosta. Lainhuudatus maksaa noin 130 € kiinteistöä kohden. Liitteenä perinnönjakokirja ja perukirja.

Katso omat perunkirjoitusmääräaikasi

Anna kuolinpäivä, niin saat tarkat lakisääteiset päivämäärät, asiakirjalistan ja seuraavat askeleet — ilmaiseksi.

Luo henkilökohtainen suunnitelma →

Usein kysytyt kysymykset

Onko perinnönjako pakollinen?: Ei. Toisin kuin perunkirjoitus, perinnönjako ei ole lakisääteinen velvollisuus eikä siihen ole kiinteää määräaikaa. Kuolinpesä voi jäädä jakamattomaksi vuosiksi tai vuosikymmeniksi — tällöin perilliset omistavat kuolinpesän yhdessä murto-osina (esim. kolme perillistä omistaa ⅓ + ⅓ + ⅓). Käytännössä jako kannattaa kuitenkin tehdä, koska jakamaton pesä vaatii kaikkien osakkaiden suostumusta jokaiseen toimeen.
Milloin perinnönjako voidaan tehdä?: Perinnönjako voidaan toimittaa, kun: 1) perukirja on toimitettu Verohallintoon ja perintöverotus on vahvistettu (yleensä 4–9 kk kuolemasta), 2) avioliitossa olleen vainajan jälkeen ositus on suoritettu lesken ja kuolinpesän välillä, ja 3) mahdolliset lesken kanssa sovitut hallintaoikeudet on selvitetty. Käytännössä jako tapahtuu yleensä 9–18 kk kuolemasta, mutta ei ole pakko.
Mikä on ero sopimusjaon ja toimitusjaon välillä?: Sopimusjako: perilliset sopivat keskenään kirjallisesti, kuka saa mitäkin. Edellyttää kaikkien suostumuksen. Vapaamuotoinen — voidaan tehdä vaikka ravintolan pöydällä, kunhan kaikki allekirjoittavat. Halpa ja nopea. Toimitusjako: kun perilliset eivät pääse sopuun, käräjäoikeudelta haetaan pesänjakaja, joka tekee jaon laillisten oikeussuhteiden mukaan. Maksaa 1 500–10 000 € tai enemmän monimutkaisissa pesissä, kestää 6 kk – 2 v.
Kuinka pesänjakaja haetaan?: Yksi tai useampi pesän osakas tekee hakemuksen vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelle. Hakemuksessa esitetään perukirja, todisteet jaon riitautumisesta tai sen estymisestä, ja ehdotus jakajaksi (yleensä juristi). Käräjäoikeus määrää pesänjakajan, jos edellytykset täyttyvät. Pesänjakaja on puolueeton — ei edusta yksittäistä perillistä — ja hänen ratkaisunsa on sitova, ellei sitä moitita 6 kuukauden määräajassa.
Mitä tapahtuu kiinteistölle kuolinpesässä?: Kiinteistö (asunto, kesämökki, metsä, pelto) jää aluksi kuolinpesän nimiin. Sitä ei voi myydä ennen perinnönjakoa ilman kaikkien osakkaiden suostumusta. Jaon yhteydessä ratkaistaan: 1) kuka saa kiinteistön (yksin tai murto-osina), 2) maksetaanko muille perillisille rahallinen tasinko, vai 3) myydäänkö kiinteistö ja jaetaan myyntihinta. Lesken hallintaoikeus PK 3:1a säilyy yhteiseen kotiin, vaikka omistus siirtyisi perillisille.
Voiko jako olla epätasainen?: Kyllä, jos kaikki perilliset suostuvat — sopimusjaossa voidaan vapaasti sopia mitä tahansa. Esimerkiksi yksi perillinen voi saada kesämökin ja toinen pankkitalletukset, vaikka rahalliset arvot eivät olisi samat. Lakiosaa ei kuitenkaan voi sivuuttaa — rintaperillisellä on oikeus puoleen lakimääräisestä perintöosuudestaan, ja jos jako loukkaa lakiosaa, perillinen voi vaatia hyvitystä 6 kk kuluessa jaosta.

Lähteet

Perintökaari (40/1965) — luku 3 (lesken oikeudet, hallintaoikeus PK 3:1a), luku 19 (pesänselvittäjä), luku 23 (perinnönjako, pesänjakaja): finlex.fi
Avioliittolaki (234/1929) — ositus, avio-osa, tasinkoprivilegi: finlex.fi
Maanmittauslaitos — lainhuudatus ja kiinteistörekisteri: maanmittauslaitos.fi
Oikeus.fi — pesänjakajan hakeminen käräjäoikeudelta: oikeus.fi

Lue myös

Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa. Yksittäisessä tilanteessa konsultoi juristia, oikeusaputoimistoa, Verohallintoa tai DVV:tä.