Opas · Päivitetty 26.4.2026
Lesken oikeudet — mitä omaisuutta jää sinulle puolison kuoleman jälkeen
Avioliitossa olleella leskellä on Suomessa neljä keskeistä oikeutta. Tämä opas käy ne läpi konkreettisin esimerkein ja viittauksin säädöksiin.
1. Avio-osa
Avio-osa tarkoittaa, että puolisoiden avio-omaisuus jaetaan ositusvaiheessa puoliksi. Säännös perustuu avioliittolain 99 §:ään.
Mitä avio-omaisuus tarkoittaa?
Avio-omaisuutta on lähtökohtaisesti kaikki puolisoiden omaisuus, jollei sitä ole avioehtosopimuksella tai testamentilla rajattu. Tähän kuuluvat asunnot, autot, säästöt, sijoitukset, eläkesäästöt ja velat. Avioehtosopimus voi muuttaa tilannetta merkittävästi.
Esimerkki avio-osasta
Puolisoiden avio-omaisuus yhteensä on 400 000 €. Vainajan oma omaisuus 260 000 €, sinun 140 000 €. Tasattaessa molemmilla on oikeus 200 000 €:n avio-osaan. Sinä saat 60 000 € lisää (200 000 − 140 000) tasinkona vainajan kuolinpesältä — paitsi jos haluat käyttää tasinkoprivilegiä päinvastaiseen suuntaan (alla).
2. Tasinkoprivilegi
Tasinkoprivilegi on lesken erityinen suoja. Avioliittolain 103 §:n 2 momentin mukaan leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaa avio-omaisuuttaan vainajan perillisille, vaikka vainajan kuolinpesä olisi avio-osaa pienempi.
Tämä on yksipuolinen oikeus: leski voi käyttää sitä, mutta vainajan perilliset eivät voi vaatia tasinkoa lesken omaisuudesta.
Esimerkki tasinkoprivilegistä
Sinä olit varakkaampi kuin vainaja: sinulla 300 000 €, vainajalla 100 000 €. Ilman tasinkoprivilegiä sinun pitäisi luovuttaa 100 000 € tasinkona vainajan kuolinpesälle (jotta molemmilla olisi 200 000 €). Tasinkoprivilegillä pidät oman omaisuutesi täysimääräisenä, ja vainajan perilliset jakavat 100 000 € − velat.
Tasinkoprivilegistä pitää ilmoittaa perunkirjoituksessa tai osituksessa. Jos et mainitse sitä, sen voi katsoa luovutetuksi.
3. Hallintaoikeus yhteiseen kotiin
Perintökaaren 3 luvun 1 a §:n mukaan leski voi pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin ja siihen kuuluvan tavanomaisen asuntoirtaimiston, vaikka koti kuuluisi vainajalle ja vainajalla olisi rintaperillisiä.
Mitä hallintaoikeus tarkoittaa
- Saat asua kodissa niin pitkään kuin haluat — koko loppuelämän
- Et voi myydä asuntoa yksin (omistus on perillisillä), mutta voit elää siellä
- Maksat asunnon juoksevat kulut (vastike, sähkö, vesi)
- Perilliset saavat omistuksen, mutta eivät pääse asuntoon ennen hallintaoikeuden päättymistä
Milloin hallintaoikeus päättyy
- Kun leski kuolee
- Kun leski luopuu hallintaoikeudesta vapaaehtoisesti
- Kun leski muuttaa pois pysyvästi
Tärkeää: Hallintaoikeus koskee yhteistä kotia eli sitä asuntoa, jossa puolisot asuivat yhdessä kuolinhetkellä. Ei kesämökki, ei sijoitusasunto, ei vainajan erillinen asunto.
4. Leskeneläke
Leskeneläkkeestä on kaksi erillistä osuutta: Kelan kansaneläkkeen leskeneläke ja työeläkelaitoksen leskeneläke. Useimmat saavat molempia.
Kuka on oikeutettu?
- Avioliitossa ollut leski (avopuoliso ei saa leskeneläkettä)
- Yleensä lapsia tai liiton kesto edellytys — tarkka kriteeristö on eläkelaeissa
- Alle eläkeiässä oleva leski saa alkueläkettä, sitten varsinaista eläkettä
Kuinka paljon saat?
Tarkka summa riippuu omasta ja vainajan tulotasosta. Yleisesti:
- Kelan kansaneläke (leskeneläke): tulosidonnainen, tyypillisesti muutamia satoja euroja kuukaudessa
- Työeläke (leskeneläke): noin 50–60 % vainajan työeläkkeestä, oman työeläkkeen kanssa yhteensovitettuna
Käytä laskureita: kela.fi/leskenelake ja tyoelake.fi.
Hae mahdollisimman pian
Leskeneläkettä ei makseta takautuvasti yli 6 kuukautta hakemuksen jättämispäivää aiemmin. Jokainen viivytetty kuukausi on rahaa, jota et saa takaisin. Hakeminen sähköisesti OmaKelassa kestää alle 30 minuuttia.
5. Testamentti ja perintö
Lesken perintöoikeus riippuu siitä, onko vainajalla rintaperillisiä:
Vainajalla on rintaperillisiä (lapsia)
Leski ei peri lakimääräisesti — hän saa avio-osan, tasinkoprivilegin ja hallintaoikeuden yhteiseen kotiin. Lapset perivät vainajan omaisuuden. Testamentilla vainaja voi muuttaa tilannetta antamalla leskelle määrätyn omaisuuden, mutta lapsilla on oikeus lakiosaan (puoleen lakimääräisestä osuudestaan).
Vainajalla ei ole rintaperillisiä
Leski perii koko kuolinpesän rajoitetulla omistusoikeudella. Tämä tarkoittaa, että leski hallitsee omaisuutta elinaikansa, mutta ei voi testamentata sitä eteenpäin. Lesken kuoltua omaisuus menee vainajan toissijaisille perillisille (vanhemmat, sisarukset).
Lesken oma testamentti
Voit testamentata vain oman omaisuutesi. Vainajan toissijaiselle perimysjärjestykselle kuuluvaa rajoitettua omistusoikeudella saatua omaisuutta et voi testamentata — se palautuu vainajan suvulle.
6. Avoliitto vs. avioliitto — vertailu
| Oikeus | Avioliitto | Avoliitto |
|---|---|---|
| Avio-osa | Kyllä | Ei |
| Tasinkoprivilegi | Kyllä | Ei |
| Hallintaoikeus yhteiseen kotiin | Kyllä | Ei |
| Leskeneläke (Kela) | Kyllä | Ei |
| Leskeneläke (työeläke) | Kyllä | Ei |
| Lakimääräinen perintöoikeus | Rajatusti | Ei |
| Yhteistalouden hyvitys (laki 26/2011) | — | Mahdollinen |
Onko puolisosi kuollut äskettäin?
Saat henkilökohtaisen toimintasuunnitelman määräaikoineen ilmaiseksi.
Luo toimintasuunnitelma →Usein kysytyt kysymykset
- Mitä lesken oikeuksia minulla on Suomen lain mukaan?
- Avioliitossa olleen lesken neljä päätoikeutta ovat: 1) avio-osa eli puolet puolisoiden yhteisestä avio-omaisuudesta avioliittolain 99 §:n nojalla, 2) tasinkoprivilegi eli oikeus olla luovuttamatta omaa avio-osaansa kuolinpesälle, 3) hallintaoikeus yhteiseen kotiin perintökaaren 3 luvun 1 a §:n nojalla, ja 4) leskeneläke Kelasta hakemuksen perusteella. Avopuolisolla näitä oikeuksia ei ole.
- Periikö leski automaattisesti puolisonsa omaisuutta?
- Ei aina. Jos vainajalla on rintaperillisiä (lapsia tai lapsenlapsia), leski ei peri vaan saa avio-osansa ja hallintaoikeuden yhteiseen kotiin. Jos rintaperillisiä ei ole, leski perii koko kuolinpesän rajoitetulla omistusoikeudella, ja vainajan vanhemmat tai sisarukset perivät vasta lesken kuoleman jälkeen (toissijainen perimys). Testamentti voi muuttaa tilannetta.
- Mikä on tasinkoprivilegi?
- Tasinkoprivilegi on lesken oikeus olla luovuttamatta omaa avio-omaisuuttaan vainajan kuolinpesälle, vaikka tämä olisi varakkaampi. Säännös perustuu avioliittolain 103 §:n 2 momenttiin. Käytännössä: jos olit puolisoasi varakkaampi, sinun ei tarvitse luovuttaa "tasinkoa" vainajan perillisille — pidät oman omaisuutesi.
- Voinko jäädä asumaan yhteiseen kotiin?
- Kyllä. Perintökaaren 3:1a §:n mukaan leski voi pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin, vaikka asunto kuuluisi vainajalle. Tämä koskee myös tapausta, jossa vainajalla on rintaperillisiä. Hallintaoikeus jatkuu kunnes leski kuolee, muuttaa pois tai luopuu siitä. Hallintaoikeus tarkoittaa, että käytät asuntoa — et omista sitä.
- Kuinka paljon leskeneläke on?
- Leskeneläkkeen määrä riippuu omasta tulotasosta ja puolison ansaitsemasta työeläkkeestä. Kelan kansaneläkkeen leskeneläke on tulorajoitettu noin 700 €/kk maksimissaan, ja työeläkelaitosten leskeneläke vastaa yleensä 50–60 % puolison työeläkkeestä. Tarkka summa lasketaan hakemuksen perusteella — käytä Kelan ja Eläketurvakeskuksen laskureita.
- Miten haen leskeneläkettä?
- Leskeneläkettä haet Kelasta lomakkeella ETK/KELA 7004 tai sähköisesti OmaKelassa. Hae mahdollisimman pian: leskeneläkettä ei makseta takautuvasti yli 6 kuukautta hakemuksen jättämispäivää aiemmin. Työeläkelaitokset hakemuksen oikealle yhtiölle voi tarkistaa Eläketurvakeskuksen Työeläkeotteesta.
- Mitä jos olin avoliitossa, en avioliitossa?
- Avopuolisolla ei ole näitä oikeuksia: ei avio-osaa, ei tasinkoprivilegiä, ei automaattista hallintaoikeutta yhteiseen kotiin, ei leskeneläkettä Kelasta tai työeläkkeestä. Avopuoliso voi periä vain testamentilla ja kuuluu pääsääntöisesti perintövero-luokkaan 2.
Lähteet
Lue myös
Tämä on yleistä tietoa, ei oikeudellista neuvontaa. Henkilökohtaisessa tilanteessa konsultoi juristia tai oikeusaputoimistoa.