Avopuolison perintöoikeus 2026

Miksi avopuoliso ei peri Suomessa

Suomen perimysjärjestys on määritelty Perintökaaressa (40/1965). Sen mukaan perilliset järjestyvät seuraavasti:

1. Rintaperilliset — lapset ja näiden jälkeläiset
2. Vanhemmat — jos rintaperillisiä ei ole
3. Sisarukset ja näiden jälkeläiset — jos vanhemmat ovat kuolleet
4. Isovanhemmat ja näiden jälkeläiset

Aviopuoliso on listalla erikseen. Hänellä on oikeus avio-osaan ja yhteisen kodin hallintaan (Perintökaari 3:1a). Avopuolisoa ei mainita lakitekstissä lainkaan — hän ei ole perillinen riippumatta liiton kestosta tai yhteisistä lapsista.

Yhteistalouden suoja — laki 26/2011

Vuonna 2011 voimaan astunut laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) antaa avopuolisolle rajatun suojan, mutta se ei ole perintöä — kyse on hyvityksestä yhteistalouden hyväksi tehdystä työstä.

Milloin laki suojaa?

• Avoliitto on kestänyt vähintään 5 vuotta, tai
• Pariskunnalla on tai on ollut yhteinen lapsi

Mitä laki antaa?

Avopuoliso voi hakea hyvitystä, jos hän on osallistunut yhteistalouteen tavalla, joka on hyödyttänyt vainajan omaisuutta — esimerkiksi remontoinut yhteistä kotia, hoitanut yhteisiä lapsia tai pitänyt yhteistalouden taloudellisia asioita niin, että vainaja on voinut keskittyä työhönsä.

Hyvityksen määrän arvioi pesänjakaja tai oikeusistuin. Käytännössä summat ovat usein muutamia tuhansia euroja, mutta voivat nousta kymmeniin tuhansiin pitkän liiton ja merkittävän panoksen tapauksessa.

Näin suojaat avopuolisosi

1. Tee testamentti

Testamentti on ainoa varma tapa antaa avopuolisolle perintö. Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat:

• Kirjallinen muoto
• Allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnäollessa
• Todistajat allekirjoittavat ja merkitsevät todistajalausekkeen
• Todistajat eivät saa olla testamentin saajia tai heidän lähisukulaisiaan

Testamentin voi tehdä itse esim. Verohallinnon malliin pohjautuen, mutta jos tilanne on monimutkainen (lapsia edellisestä liitosta, yritystoiminta, kiinteistöjä), kannattaa käyttää juristia. Maksuton oikeusapu on saatavilla pienituloisille: oikeus.fi/oikeusapu →

2. Lakiosa rajoittaa testamenttia

Vaikka tekisit testamentin, vainajan rintaperillisillä on oikeus lakiosaan — puoleen lakimääräisestä perintöosuudestaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että voit testamentata avopuolisolle korkeintaan puolet omaisuudestasi, jos sinulla on rintaperillisiä, jotka vetoavat lakiosaansa.

Esimerkki: jos sinulla on yksi lapsi, hän voi vaatia lakiosanaan ¼ omaisuudesta (puolet täydestä perintöosuudestaan ½). Tällöin voit testamentata avopuolisolle ¾.

3. Henkilövakuutus ja edunsaajamääräys

Henkivakuutuksen edunsaaja voi olla kuka tahansa — myös avopuoliso. Tämä on usein paras tapa antaa avopuolisolle merkittävä taloudellinen turva, koska edunsaajamääräys ohittaa testamentin. Korvaus maksetaan suoraan vakuutusyhtiöltä ja se on usein perintöveroa edullisempi reitti.

Avopuolison perintöverotus

Jos avopuoliso saa testamentilla perinnön, hän maksaa perintöveroa kuten muutkin perilliset. Verotusluokka kuitenkin tekee ison eron:

• Veroluokka 1 (alemmat verokannat): puoliso, lapset, lapsenlapset, vanhemmat
• Veroluokka 2 (korkeammat verokannat): sisarukset, sisarusten jälkeläiset, kaikki muut — myös avopuoliso pääsääntöisesti

Poikkeus: Jos avopuolisot ovat eläneet yhdessä ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi, avopuoliso voi kuulua veroluokkaan 1 tuloverolain 7 §:n nojalla.

Lue tarkemmin perintöverosta 2026 →

Yhteinen koti — mitä tapahtuu

Yksi yleisimpiä avopuolison pelkoja on yhteisen kodin menettäminen. Ratkaisut riippuvat siitä, kenen nimissä asunto on:

Vainajan nimissä oleva asunto

Asunto kuuluu kuolinpesään ja menee perillisille. Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta jäädä asumaan, vaikka liitto olisi kestänyt vuosikymmeniä. Perilliset voivat antaa luvan jäädä, myydä asunnon tai vaatia avopuolisoa muuttamaan.

Yhteisesti omistettu asunto (puoliksi nimissä)

Vainajan puolikas menee kuolinpesään ja perillisille. Sinun puolikkaasi pysyy omanasi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jaat asunnon perillisten kanssa — mikä usein johtaa myyntiin ja jakoon.

Vuokra-asunto

Jos vuokrasopimus oli vainajan nimissä, voit jäädä asumaan, jos olet asunut asunnossa ja tarjoudut jatkamaan vuokrasopimusta. Asuntolain 46 §:n mukaan vuokranantaja voi vastustaa vain perustellusta syystä. Yhteisellä vuokrasopimuksella sinun osuutesi pysyy ennallaan.

Usein kysytyt kysymykset

Periikö avopuoliso Suomessa?

Ei. Avopuoliso ei peri Suomessa lakisääteisesti, vaikka avoliitto olisi kestänyt vuosikymmeniä. Perintökaari (40/1965) tunnistaa perillisinä vain vainajan rintaperilliset, vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset sekä avioliitossa olleen lesken. Avopuolison ainoa tapa periä on testamentti.

Auttaako avoliiton pitkä kesto?

Ei automaattisesti perimisessä, mutta laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) antaa avopuolisolle oikeuden hakea hyvitystä yhteistalouden hyväksi tehdystä työstä, jos avoliitto on kestänyt vähintään 5 vuotta tai jos pariskunnalla on tai on ollut yhteinen lapsi. Tämä ei ole perintöä — kyse on hyvityksestä, joka voi olla esimerkiksi rahallinen korvaus tai osuus yhteisistä hankinnoista.

Kuinka teen testamentin avopuolisolle?

Testamentti tehdään kirjallisesti ja allekirjoitetaan kahden esteettömän todistajan läsnäollessa. Todistajien tulee olla samanaikaisesti paikalla ja merkitä todistajalauseke testamenttiin. Testamentin voi tehdä itse, mutta juristin käyttäminen vähentää tulkintariitojen riskiä. Oikeusaputoimisto auttaa pienituloisia maksutta tai osittain maksutta.

Mihin perintöveroluokkaan avopuoliso kuuluu?

Avopuoliso kuuluu perintövero-luokkaan 2 (kaikki muut paitsi puoliso, lapset, vanhemmat). Veroluokka 2 verottaa korkeammin kuin veroluokka 1. Poikkeus: jos avopuolisot ovat eläneet yhdessä ja heillä on tai on ollut yhteinen lapsi, avopuoliso voi kuulua veroluokkaan 1 tuloverolain 7 §:n nojalla. Tarkista tilanne Verohallinnosta.

Mitä tapahtuu yhteiselle kodille, jos avopuoliso kuolee?

Jos asunto oli vainajan nimissä, se kuuluu kuolinpesään ja menee perillisille. Avopuolisolla ei ole automaattista oikeutta jäädä asumaan. Yhteiseksi merkitty asunto (puoliksi nimissä) tarkoittaa, että vainajan puolikas menee perillisille ja toinen puolisko kuuluu sinulle. Vuokra-asunnossa vuokrasopimus voi siirtyä tietyin ehdoin asuinyhteisön jäsenelle.

Voiko avopuoliso osallistua perunkirjoitukseen?

Kyllä — ja kannattaa. Avopuoliso voi olla läsnä perunkirjoituksessa varmistamassa omat hankinnat ja yhteinen omaisuus. Jos avopuolisolla on testamentin perusteella oikeus omaisuuteen, hän on kuolinpesän osakas ja kutsutaan virallisesti tilaisuuteen. Ilman testamenttia avopuoliso ei ole pesän osakas mutta voi todistajana auttaa kohdentamaan oman omaisuuden.

Onko leskeneläke avopuolisolle?

Ei. Kelan ja työeläkkeiden leskeneläkkeet kuuluvat ainoastaan avioliitossa eläneille. Avopuoliso ei saa leskeneläkettä, vaikka avoliitto olisi kestänyt vuosikymmeniä ja olisi yhteisiä lapsia.